Lähes kaikissa 2. maailmansodan aikaisissa tai sitä edeltävissä tilanteissa vastaus oli joko
- ei mitenkään: lopputulos olisi ollut täsmälleen sama kuin oli myöhemminkin, tai
- Suomi olisi päätynyt osaksi Neuvostoliittoa.
Toisaalta, jos Suomeen olisi saatu kruunattua kuningas, hänestä olisi vain luovuttu pian, tai jos ei olisikaan, niin siltikin tilanne olisi tänään se mikä on nytkin (paitsi että olisi muodikasta vaatia muodon vuoksi tasavaltaa). Tai ehkä olisimmekin osa Neuvostoliittoa.
Epäilen, että tämä historian vääjäämättömyys tai Neuvostoliitto -dualismi kertoo enemmän suomalaisen historiantutkimuksen koulukunnista kuin historian vaihtoehdoista...
Kekkosen korvaamattomuutta teoksessa ei käsitelty, mikä on tavallaan sääli.
Oliko yhtään spekulaatiota siitä että ruotsi olisi jäänyt ykköskieleksi?
VastaaPoistaPalautin tuon jo kirjastoon, mutta muistaakseni ei ollut. Se taitaa kuulua niihin histroian vääjäämättömyyksiin, että ruotsi ei jäänyt ykköskieleksi.
VastaaPoistaSen sijaan venäjä olisi saattanut hyvinkin korvata sen ykköskielenä, ellei muutama juuri tietty tapahtuma olisi sattunut tapahtumaan (en enää muista mitkä), ja sitten olisimme osa Neuvostoliittoa.